Huipennus

Lueskelin tuossa edellistä tekstiäni ja olin aikeissa kertoa lyhyesti tunnelmista Salzburgin reissuun liittyen. Tulin katumapäälle. Kyllä, Salzburgissa meni hienosti vaikka finaalipaikka lipsahtikin Italiaan ja pronssinen mitali tuomariäänestyksellä* Kroatiaan. Semifinaaliin asti eteneminen tarkoittaa kuitenkin useampaa voitettua ottelua. Reissu ja kovat päänahat vahvistivat uskoa omiin mitalimahdollisuuksiin EM-kisoissa, mutta hyvin mennyt kisa on nyt historiaa. Katse on jo käänneety Ranskaan.

EM-kisajoukkue: Helena Kuusisto naiset +68kg, Niklas Turunen kata miehet, Johanna Hyvärinen naiset -55kg, Titta Keinänen naiset -68kg, Pyry Heiskanen miehet +84kg, Joni Kolari miehet -67kg, Aaro Tuominen miehet -75kg

Olen innoissani. Vapun aattona Helena tulee luoksemme Honkilahteen kisaviimeistelyyn. Parin treenin jälkeen siirrymme tahoillemme nauttimaan vapusta, maanantaina kikkaillaan kevyesti vielä kotopuolessa ja pakkaillaan laukkuja. Tiistaina nousemme kisakoneeseen ja keskiviikkona onkin jo rekisteröinti.

Kaikki henkilökohtaiset sarjat käydään torstaina, ja silloin on myös punnitus. Naisten puntari on kello 10.30-11.15 ja oma sarjani alkaa klo 14.30. Aikataulu on minulle erittäin hyvä. Puntari kisapäivänä tarkoittaa niukkaa elelyä keskiviikkona ja kahvipainotteista aamiaista torstaina, mutta eipähän pääse totuus unohtumaan croissantteja mätätessä. Nälkäinen koira juoksee nopeasti, ja tankkausaikaa on puntarin jälkeen ihan riittävästi.

Perjantaina on joukkuekisa ja pääsemme Titan, Helenan ja Johannan kanssa tatamille toistamiseen. Lauantaina käydään henkilökohtaisten sarjojen mitaliottelut, sunnuntaina joukkueitten. Olisi upeaa olla tatamilla joka päivä torstaista sunnuntaihin.

Uskon siihen.




*Ottelun päättyessä tasalukemiin tulos ratkaistaan tuomariäänestyksellä, jossa neljä kulmatuomaria ja päätuomari äänestävät lipuin ottelijaa, joka heidän arvionsa perusteella ansaitsisi voiton. Mitaliottelun häviäminen tuomariäänestyksellä ottaa pateroon raskaasti.